Uusien lääkkeiden haittojen tutkiminen.
marraskuu 30, 2007
Monesti ns. maallikot pohtivat ääneen sitä, kuinka turvallisia lääkkeet ovat. Toisaalta lääkkeet ovat tietysti Unionissa viranomaisten hyväksymiä ja koettuja. Mutta samalla maailmalta tulee ristiriitaista tietoa tämän kanssa, kun silloin tällöin jokin turvalliseksi ajateltu lääke vedetään pois markkinoilta. Näin kävi mm. Vioxx-nimiselle tulehduskipulääkkeelle, jonka todettiin aiheuttavan sydänonglemia. Samoiten Silomat-yskänlääkkeelle, jota Suomessa oltiin käytetty vuosikymmeniä (myös sydänongelmia).
Useasti tällaisten lääkkeiden aiheuttamat kuolemantapaukset eivät ole tilastollisesti kovin merkityksellisiä, verrattuna vaikkapa alkoholijuomien aiheuttamiin kuolemien määrään. Kuintekin on olemassa aina mahdollisuus, että monet ovat kuolleet, mutta heidän sydänongelmansa on laitettu vaikkapa iän tms. piikkiin. Lääkeyrityksille imago on sen verta tärkeä, että pienikin negatiivista julkisuutta aiheuttava asia voi johtaa lääkkeen hyllytykseen. Tosin Vioxx jupakka maksoi aika helvetin paljon…
Jännimpiä uusimpia tapauksia ovat ainakin finasteridi, joka on tyypin 2 5-alfa reduktaasin estäjä. Tuo reduktaasi on siis entsyymi, joka mm. muuttaa testosteronia toiseen hieman testosteronia muistuttavaan mieshormooniin dihydrotestosteroniin. Finasteridia käytetään hoitamaan mm. eturauhasen liikakasvua ja tähän se patentoitiin vuonna 1992, sekä myös miestyyppiseen kaljuuntumiseen, johonka Merckin patentti on edelleen voimassa vuoteen 2013 asti (Propecia®).
Nyt ruotsin lääkeviranomainen selvittää seuraavien vuosien aikana, aiheuttaako tämä noin 15 vuotta markkinoilla ollut lääke mahdollisesti pysyviä sukupuoleen liittyviä muutoksia. Hormonijärjestelmät ovat monimutkaisia ja toisiinsa linkittyneitä, yhden väheneminen saattaa merkitä joidenkin toisten, vaikkapa estrogenisukuisten lisääntymistä.
Toinen mielenkiintoinen tapaus on tupakan vieroitukseen käytettävä varenikliini (vuodesta 2006 asti EU:ssa nimellä Champix, valmistaja:Pfizer), josta olen muutaman henkilökohtaisesti kuullut kertoneen, että on aiheuttanut mielialan muutoksia. Nyt Yhdysvalloissa tutkitaan aiheuttaako kyseinen lääke mahdollisesti itsemurhakäytöstä.
Hei!
Pakko kai jättää puumerkki, kun lakon alla blogisi löysin ja aina silloin tällöin täällä tulee vierailtua. Sinulla on todella mielenkiintoinen blogi. Farmasia ei ole ollenkaan mediaseksikästä, joten hatunnosto tällaisesta blogista ja siitä, että jaksat vapaa-ajallasikin paneutua farmasian saloihin.
Lakkoiluintoa meille molemmille!
Kiitos. Näkemykseni mukaan farmasia on ikivanha eurooppalainen ammattiperinne, ja se varmasti jatkuu tulevaisuudessakin, huolimatta siitä, minkälaisia yhteiskunnan rakennemuutoksia tapahtuu. Nykyään kaikki voimakas on ilmaista ja perustuu ihmisryhmiin, kuten Wikipedia, joten meidänkin täytyy itse tehdä ja rakentaa näkemystä siitä, mitä haluamme olla. Mietin näitä asioita muutenkin, joten kirjaan ne tänne blogiin, jotta niihin voin palata itse myöhemmin, ja muutkin alan sekä muiden alojen ihmiset! Myös vaihtoehtoisille näkemyksille pitää olla kanava. Kaikissa maailman lääkeyrityssponssatuissa julkaisuissa ja koulutuksissa puhutaan aina sitä lässyn lässyä.
Champixista ei itsellä, mutta kaverilla on kokemusta: aiheuttaa ainakin mielialaongelmia, jos on vähänkään taipumusta tai muuten stressiä tms. Tuli paha ahi, oikein paha. Onneksi tällä alalla toimiva osasi itse vetää yhteydet ja lopetti sen välittömästi oireiden ilmaannuttua. Tosin vaikutus kesti ylläri-ylläri aika pitkään. Ei tarvinnut kuitenkaan toista mielipidelääkettä mukaan, ziis. Vioxxia muistan kirjoitetun kuni karkkia – olin silloin vielä pitkäaikaispuolella eli asiakkaat olivat vanhoja moniongelmaisia. Auts, arvatkaas kun se juttu laukesi ja montako kroppaa oli viety siinä välillä kylmiöön ja paperit merkattu isolla kruksilla?! Jäi vähän mietityttämään. Samoin olen ollut huomaavinani, että nyt kun mielipidelääkkeitä kirjoitetaan sormihaavoihin ja vatsakipuun, on tullut asiakkaita, jotka ilmiselväsi ovat koukuttuneet näihin! Mutta niitähän tri määrää, ei XXX Diapam 5 mg iteroituna, joka saattaisi ihan oikeasti koukuttaa vähemmän. Minä kovasti puolustan joidenkin vanhojen hyvien lääkkeiden käyttöä, esim. bentsot ja tietyt opioidipohjaiset kipulääkkeet – mutta vain silloin jos ei niihin ole koukussa. Itse tarkistan sen välillä olemalla esim. vkonlopun tai loman ajan ilman…
Liekö sillä väliäkään, jos onkin koukussa… jos ne sitten vaikkapa mahdollistaa elämisen muutoin?