Diabetes, sydän, Avandia.

Sydän on ymmärrettävästi tärkeä elin. Jo viime kesäkuusta on väitelty ja pohdittu rosiglitatsonin mahdollisesta
sivuvaikutuksesta ja sen merkittävyydestä. Kyse on sydänkohtauksien lisääntymisestä.

http://www.apteekit.net/do/page?rs=646/:8631/

Lopulta FDA Yhdysvalloissa päätti pitää lääkkeen markkinoilla, mutta lisäten siihen varoituksia

http://www.apteekkariliitto.fi/do/page?rs=623/658/:8885/skin:print
http://content.nejm.org/cgi/content/full/357/9/844

Nyt tänään julkaistu taas uusi tutkimus jossa todetaan samaa:

http://jama.ama-assn.org/cgi/content/abstract/298/22/2634

Silti valmistaja GlaxoSmithKline väittää, ettei asia ole merkittävää:

http://www.gsk.com/media/press-kits/avandia-11de

Ehkäisy ilman hormoneja.

Siittiö hedelmöittää munasolun ja muodostaa tsygootin, eli yhden solun, josta ihminen kehittyy kohdussa solun jakaantuessa.

Mutta ennen kuin tsygotti kiinnittyy kohdun seinään, sen täytyy jakaantua monesti,
ja muodostaa ns. blastokysti (joukko soluja ja “vesirakkula”). Tähän menee useita
päiviä.

Blastokysti on kuitenkin vierasesine elimistössä ja tulisi äidin elimistön hylkäämäksi,
jollei se erittäisi tiettyjä immunosupressiivisiä aineita, siis aineita, jotka hillitsevät
äidin ruumiin puolustusjärjestelmää. Yksi näistä on LIF (leukemia inhibitory
factor).

Nyt 27. päivänä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että LIF-antagonisti estää raskauden hiirissä, ja kenties on tulevaisuuden tie pilleriin, joka ei ole hormonaalinen.

Tieteellinen näyttö ja huuhaa yskän hoidossa.

Monet näennäisesti satunnaiset ilmiöt voivat kuvata ammattialaa. Lääkärien suusta kuulee usein kritiikkiä ei-lääketieteellisestä hoidosta, kun taas farmasistien (ainakin niiden, joilla on jo kosketusta työelämään) suusta ei. Syitä tähän on varmaan ainakin kolme. Ensimmäisenä, lääketiede tuo itse esille monesti ajatuksen, että muut parannusperinteet ovat sille uhka; ne kyseenalaistavat olemassa olollaan lääketieteen asemaa. Toisenakin, farmasistit uskovat enemmän markkinoiden lakiin, tai oikeammin, eivät usko yhtä paljon kuin lääkärit, että heidän oppinsa pystyisi/saisi vastustamaa/n markkinoiden lakeja. Kun apteekki voi myydä mitä tahansa se haluaa, ja vapaissa markkinatalouksissa kuluttajalla on ehdoton vapaus, niin mitään yksittäistä tuotetta ei ole – sinänsä ja itsessään – väärin myydä apteekissa, kunhan se ei riko lakeja, esimerkiksi varustamalla perättömillä terveysväittämillä. Kolmas syy on varmaan se, ettei käytännössä aina ole selvä, mikä olisi lääketieteelliseettisesti oikea ratkaisu, tai ettei farmasisti halua ottaa itse sitä vastuuta.

Hyvän käsityksen tästä ilmiöstä saa kun vertaa Suomen apteekkariliitton toiminnan eettisiä ohjeita siihen mitä todellisuudessa tapahtuu.

No, mielenkiintoinen tähän liittyvä kysymys on sitten, että kuinka paljon allopaattisen lääketieteen perinteessä käytettävistä lääkevalmisteista on sitten jotain ”näyttöön perustuvaa” ja lääketieteellisten käytäntöjen sekä periaatteiden mukaista?

Tässä Anne Tammimäen (HY farmakologian laitos) blogissa otetaan esille ainakin muutama tapaus. Jokainen asiasta kiinnostunut voisi katso tuota kirjoitusta. Itse tarkastelen tässä asiaa hieman eri lähtökohdasta, en tilanteita vaan lääkkeitä

Miten tehokkaita ovat yskänlääkkeet oikeasti?

Tieteellinen näyttö yskänhoidossa on useasti jaettu erilaisten yskien kesken. Ts. kirjallisuudessa erotellaan yskä esim. sen mukaan johtuuko se mahdollisesti hengitysteiden infektiosta, onko se ”kroonista”, liittykö se astmaan tai allergiseen reaktioon. Tässä on esitetty suosituksia erilaisten yskien hoitoon, ja niiden taustalla olevan tieteellisen näyttö, tai sen mahdollinen puute. Yskänlääkkeiden käyttö krooniseen yskään on epäkannattavaa, sillä usein tällaisen yskä syy on helppo selvittää, sekä myös hoitaa syyhyn liittyvällä hoidolla (ACE-estäjä sivuvaikutus, refluksiesofagiiti, astma, jne.) On myös artikkeleita, joissa todetaan, ettei yskänlääkkeitä (salbutamoli ym. taas) olisi syytä käyttää, kun syy ei ole tiedossa.

Lasketaan heti pois yskänlääkkeet, joissa ei ole mitään lääkkeellisempää kuin lasillisessa vettä, kuten Kvilla. Entäs yskänhillitsijät? Tässä Acta Paedtr Scand. tutkimuksessa tutkittiin hengitysteiden infektiosta johtuvan yskän ja dekstrometorfaanin (esim. Resilar) sekä salbutamolin (Esim Redol comp) vaikutusta yskään lievittävästi. Ryhmiä oli kolme, placebo, dekstrometorfaani ja salbutamoli + dekstrometorfaani. Ja: ”tutkimuksessa seurattiin yskä- ja yleisoireita ja niiden lievittymistä. Aktiivihoitojen ja lumelääkkeiden välillä ei todettu eroja.” Lainaus käypä hoito “Akuutin bronkiitin hoito“. On myös todettu, että hunaja toimii dekstrometorfaania paremmin lasten yöllisen yskän hillitsimiseen.

Kodeiinia pidetään tehokkaana yskänlääkkeenä, koska se on morfiinin etyyliesteri, ja morfiinia pidetään voimakkaana huumeena. Mutta, Journal of pharmacy ja pharmacologyssa julkaistussa tutkimuksessa todetaan: ”The results demonstrate that codeine is no more effective than placebo in reducing cough associated with acute URTI, as measured by CSPLs, cough frequency or subjective symptom scores”.

Löysin vielä joitakin tutkimuksia, joissa todettiin vaikkapa, että tietyntyyppisessä yskässä (astmaan liittyvässä) jokin lääke (salbutamoli) auttoi, mutta näistä puuttu placeboon vertaus, joka on huono asia, ottaen huomioon, että kodeiini-tutkimuksessakin placebollakin oli yhtä suuri vaikutus. Kodeiini taas tuntuu lievittävän ei-tulehdusperäisessä kroonisessa yskässä, mutta se menee jo itsehoidon ulkopuolelle.

Liman koostumusta muuttavien lääkkeiden kohdalla löytyy tieteellistä näyttöä niiden toiminnasta, mutta toisaalta, samanaikaisesti on epäselvää, kuten Tammimäki totea, että milloin asiakas voisi mahdollisesti tarvita tällaista lääkettä. Mekanismi toimii, mutta mitä sitten? Ne voivat jopa voimistaa yskärefleksiä, tai pidentää yskää. Ainakaan mitään yskänhillintään niillä ei saa.

Näidenkin lääkkeiden kohdalla, joissa on tilastollisesti merkittävä ero placeboon tai ei-hoitoon, herää toinen kysymys, jota en ole nähty tutkittavan koskaan. Eli, farmakoekonominen kysymys: onko rahan arvoista, jos tuotteella saadaan aikaiseksi 0.001 kertainen vähennys yskimisessä? Ja vielä: jos placebovaikutus on olemassa, oliskohan syytä tutkia sen merkittävyyttä. Placebovaikutuksien kvalitatiivisia ja kvantitativisia eroja tutkitaan kyllä.

Mitä yllä esitettyjen kysymyksien yhteydessä ovat sitten flunssalääkkeet ja kurkkupastillit? Eikö molemmissa tapauksissa olisi parempi ottaa vain ibuprofeenitabletti?