Elä pidempään ja paremmin lisäravintein?

Farmaseutilla on biokemistiystävä joka on kovin innoissaan lisäravinteista ja kuntosalilla käymisestä. No, tämän tyypin uusin juttu on nyt sit tämä: resveratroli.

New york times

http://en.wikipedia.org/wiki/Resveratrol

Lisää SSRI-problematiikkaa.

http://www.newscientist.com/article/dn13375-prozac-does-not-work-in-majority-of-depressed-patients.html

New Scientist lehdessä katsaus Irving Kirschin tekemästä tutkimuksesta SSRI-lääkkeiden tehosta, joka on kiinnostava sekä biolääketieteellisestä näkökulmasta että tieteentutkimuksellisesta. Tässä siteerataan Kirsch’ia, ja tuntuu olevan aika pitkälle samalla linjoilla tähänkin blogiin kirjoittaneiden ihmisten kanssa siitä, että kyseiset lääkkeet ovat saaneet kummallisen, myyttisen “ihmelääke”-statuksen ilman hyvää perustaa.

Puollustuspuheenvuoro:

http://www.gsk.com/media/pressreleases/2008/2008_pressrelease_0011.htm

Lääkkeiden avulla tehokkaamaksi työntekijäksi.

Luin hiljattain artikkelin, jonka mukaan Silicone Valleyssa on muodostunut kulttuuri, jossa työn ja vapaa-ajan ero ei juurikaan ole. Tarkoittaa siis sitä, että tavat toimia työssä, jotka ovat osoittanutuneet tehoa lisääviksi pyritään tuomaan myös työelämän ulkopuolelle. Niin harrastuksiin ja perheeseen, mutta myös kotikin nähdään “alustana” erilaisille teknologisille (viihde- yms.) sovellutuksille.

Yhdysvalloissa myös lääkkeien käyttö parantamaan suoritusta on paljon arkipäiväsempää kuin täällä Suomessa, jossa viranomainen on tiukasti sulkenut mahdollisuudet, joka näkyy esimerkiksi siinä, ettei modafiniilivalmisteita ole, vaikka Yhdysvalloissa niitä (ja myös näitä klassiisa ADHD stimulantteja) käytetään, eikä pelkästään hoitamaan vaikkapa uniapneasta tai muusta sairaudesta johtuvia ilmiöitä. Asenne ja haaveet tulevat esille tämän kaltaisista artikkeleista:

http://io9.com/349956/one-pill-makes-you-autistic-++-and-one-pill-changes-you-back

Huomaa, että artikkeli ei ole ihan asiallinen kuten kommenteissa todetaan. Se on kuitenkin oivallinen esimerkki ihmisten suhtautumisesta; tahdottaisiin olla autistisia “silloin tällöin”.

Tässä on toinen Los Angeles Timesin artikkeli, jossa herätetään ja hypetetään samaa ideaa, vaikka aika laimealta kuulostaa. Mm. propanololin käyttämisestä “suorituksen parantamiseen”…

Naisten Viagra.

Oho, sanoo että 30% kärsii olemattomasta libidosta elämänsä aikana. Hmm. No, nyt siihenkin on olemassa lääke, eli testosteroni. Oikeastaan hormonit, ja erityisesti sukupuolihormonit ovat äärettömän mielenkiintoisia, sillä niillä ilmeisesti on vaikutusta myös ihmisen käyttäytymiseen seksuaalisuuden ulkopuolellakin, mutta niitä ihmiset kuitenkin aika vähän säätelee, verrattuna vaikkapa mielialalääkkeiden määrään.

Älä vedä virtsaasi vessanpytystä alas!

kaptopriili, ACE-estäjä.

ACE-estäjät vaikuttavat angiotensiini-reniini järjestelmän kautta, mutta myös osittain kiniini-kallikreiinijärjestelmän kautta, joka Wikipedian mukaan löydettiin 1909, kun huomattiin kuinka virtsan injektio eliöön saa aikaiseksi verenpaineen laskun!

Miten tuli mieleen injisoida se virtsa? Virtsan käyttämistä lääkkeenä tosin tapahtuu yhä:

http://members.tripod.com/kesti16/Urine.HTML

Muistan lukeneeni tästä aieemminkin, jostain kirjasta kansanparannuksesta. Ja voiko lopultakaan selkeämpää todistusta ennen eläneiden ihmisten paremmasta maalaisjärjestä ollakaan, kun tämän suhteuttaa toiseen tarinaan, siitä kuinka nykyajan nuoret jossain päin maailmaa imppaavat fermentoituja ulosteita:

http://en.wikipedia.org/wiki/Jenkem

Diabetes, sydän, Avandia.

Sydän on ymmärrettävästi tärkeä elin. Jo viime kesäkuusta on väitelty ja pohdittu rosiglitatsonin mahdollisesta
sivuvaikutuksesta ja sen merkittävyydestä. Kyse on sydänkohtauksien lisääntymisestä.

http://www.apteekit.net/do/page?rs=646/:8631/

Lopulta FDA Yhdysvalloissa päätti pitää lääkkeen markkinoilla, mutta lisäten siihen varoituksia

http://www.apteekkariliitto.fi/do/page?rs=623/658/:8885/skin:print
http://content.nejm.org/cgi/content/full/357/9/844

Nyt tänään julkaistu taas uusi tutkimus jossa todetaan samaa:

http://jama.ama-assn.org/cgi/content/abstract/298/22/2634

Silti valmistaja GlaxoSmithKline väittää, ettei asia ole merkittävää:

http://www.gsk.com/media/press-kits/avandia-11de

Ehkäisy ilman hormoneja.

Siittiö hedelmöittää munasolun ja muodostaa tsygootin, eli yhden solun, josta ihminen kehittyy kohdussa solun jakaantuessa.

Mutta ennen kuin tsygotti kiinnittyy kohdun seinään, sen täytyy jakaantua monesti,
ja muodostaa ns. blastokysti (joukko soluja ja “vesirakkula”). Tähän menee useita
päiviä.

Blastokysti on kuitenkin vierasesine elimistössä ja tulisi äidin elimistön hylkäämäksi,
jollei se erittäisi tiettyjä immunosupressiivisiä aineita, siis aineita, jotka hillitsevät
äidin ruumiin puolustusjärjestelmää. Yksi näistä on LIF (leukemia inhibitory
factor).

Nyt 27. päivänä julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että LIF-antagonisti estää raskauden hiirissä, ja kenties on tulevaisuuden tie pilleriin, joka ei ole hormonaalinen.

Tieteellinen näyttö ja huuhaa yskän hoidossa.

Monet näennäisesti satunnaiset ilmiöt voivat kuvata ammattialaa. Lääkärien suusta kuulee usein kritiikkiä ei-lääketieteellisestä hoidosta, kun taas farmasistien (ainakin niiden, joilla on jo kosketusta työelämään) suusta ei. Syitä tähän on varmaan ainakin kolme. Ensimmäisenä, lääketiede tuo itse esille monesti ajatuksen, että muut parannusperinteet ovat sille uhka; ne kyseenalaistavat olemassa olollaan lääketieteen asemaa. Toisenakin, farmasistit uskovat enemmän markkinoiden lakiin, tai oikeammin, eivät usko yhtä paljon kuin lääkärit, että heidän oppinsa pystyisi/saisi vastustamaa/n markkinoiden lakeja. Kun apteekki voi myydä mitä tahansa se haluaa, ja vapaissa markkinatalouksissa kuluttajalla on ehdoton vapaus, niin mitään yksittäistä tuotetta ei ole – sinänsä ja itsessään – väärin myydä apteekissa, kunhan se ei riko lakeja, esimerkiksi varustamalla perättömillä terveysväittämillä. Kolmas syy on varmaan se, ettei käytännössä aina ole selvä, mikä olisi lääketieteelliseettisesti oikea ratkaisu, tai ettei farmasisti halua ottaa itse sitä vastuuta.

Hyvän käsityksen tästä ilmiöstä saa kun vertaa Suomen apteekkariliitton toiminnan eettisiä ohjeita siihen mitä todellisuudessa tapahtuu.

No, mielenkiintoinen tähän liittyvä kysymys on sitten, että kuinka paljon allopaattisen lääketieteen perinteessä käytettävistä lääkevalmisteista on sitten jotain ”näyttöön perustuvaa” ja lääketieteellisten käytäntöjen sekä periaatteiden mukaista?

Tässä Anne Tammimäen (HY farmakologian laitos) blogissa otetaan esille ainakin muutama tapaus. Jokainen asiasta kiinnostunut voisi katso tuota kirjoitusta. Itse tarkastelen tässä asiaa hieman eri lähtökohdasta, en tilanteita vaan lääkkeitä

Miten tehokkaita ovat yskänlääkkeet oikeasti?

Tieteellinen näyttö yskänhoidossa on useasti jaettu erilaisten yskien kesken. Ts. kirjallisuudessa erotellaan yskä esim. sen mukaan johtuuko se mahdollisesti hengitysteiden infektiosta, onko se ”kroonista”, liittykö se astmaan tai allergiseen reaktioon. Tässä on esitetty suosituksia erilaisten yskien hoitoon, ja niiden taustalla olevan tieteellisen näyttö, tai sen mahdollinen puute. Yskänlääkkeiden käyttö krooniseen yskään on epäkannattavaa, sillä usein tällaisen yskä syy on helppo selvittää, sekä myös hoitaa syyhyn liittyvällä hoidolla (ACE-estäjä sivuvaikutus, refluksiesofagiiti, astma, jne.) On myös artikkeleita, joissa todetaan, ettei yskänlääkkeitä (salbutamoli ym. taas) olisi syytä käyttää, kun syy ei ole tiedossa.

Lasketaan heti pois yskänlääkkeet, joissa ei ole mitään lääkkeellisempää kuin lasillisessa vettä, kuten Kvilla. Entäs yskänhillitsijät? Tässä Acta Paedtr Scand. tutkimuksessa tutkittiin hengitysteiden infektiosta johtuvan yskän ja dekstrometorfaanin (esim. Resilar) sekä salbutamolin (Esim Redol comp) vaikutusta yskään lievittävästi. Ryhmiä oli kolme, placebo, dekstrometorfaani ja salbutamoli + dekstrometorfaani. Ja: ”tutkimuksessa seurattiin yskä- ja yleisoireita ja niiden lievittymistä. Aktiivihoitojen ja lumelääkkeiden välillä ei todettu eroja.” Lainaus käypä hoito “Akuutin bronkiitin hoito“. On myös todettu, että hunaja toimii dekstrometorfaania paremmin lasten yöllisen yskän hillitsimiseen.

Kodeiinia pidetään tehokkaana yskänlääkkeenä, koska se on morfiinin etyyliesteri, ja morfiinia pidetään voimakkaana huumeena. Mutta, Journal of pharmacy ja pharmacologyssa julkaistussa tutkimuksessa todetaan: ”The results demonstrate that codeine is no more effective than placebo in reducing cough associated with acute URTI, as measured by CSPLs, cough frequency or subjective symptom scores”.

Löysin vielä joitakin tutkimuksia, joissa todettiin vaikkapa, että tietyntyyppisessä yskässä (astmaan liittyvässä) jokin lääke (salbutamoli) auttoi, mutta näistä puuttu placeboon vertaus, joka on huono asia, ottaen huomioon, että kodeiini-tutkimuksessakin placebollakin oli yhtä suuri vaikutus. Kodeiini taas tuntuu lievittävän ei-tulehdusperäisessä kroonisessa yskässä, mutta se menee jo itsehoidon ulkopuolelle.

Liman koostumusta muuttavien lääkkeiden kohdalla löytyy tieteellistä näyttöä niiden toiminnasta, mutta toisaalta, samanaikaisesti on epäselvää, kuten Tammimäki totea, että milloin asiakas voisi mahdollisesti tarvita tällaista lääkettä. Mekanismi toimii, mutta mitä sitten? Ne voivat jopa voimistaa yskärefleksiä, tai pidentää yskää. Ainakaan mitään yskänhillintään niillä ei saa.

Näidenkin lääkkeiden kohdalla, joissa on tilastollisesti merkittävä ero placeboon tai ei-hoitoon, herää toinen kysymys, jota en ole nähty tutkittavan koskaan. Eli, farmakoekonominen kysymys: onko rahan arvoista, jos tuotteella saadaan aikaiseksi 0.001 kertainen vähennys yskimisessä? Ja vielä: jos placebovaikutus on olemassa, oliskohan syytä tutkia sen merkittävyyttä. Placebovaikutuksien kvalitatiivisia ja kvantitativisia eroja tutkitaan kyllä.

Mitä yllä esitettyjen kysymyksien yhteydessä ovat sitten flunssalääkkeet ja kurkkupastillit? Eikö molemmissa tapauksissa olisi parempi ottaa vain ibuprofeenitabletti?

Uusien lääkkeiden haittojen tutkiminen.

Monesti ns. maallikot pohtivat ääneen sitä, kuinka turvallisia lääkkeet ovat. Toisaalta lääkkeet ovat tietysti Unionissa viranomaisten hyväksymiä ja koettuja. Mutta samalla maailmalta tulee ristiriitaista tietoa tämän kanssa, kun silloin tällöin jokin turvalliseksi ajateltu lääke vedetään pois markkinoilta. Näin kävi mm. Vioxx-nimiselle tulehduskipulääkkeelle, jonka todettiin aiheuttavan sydänonglemia. Samoiten Silomat-yskänlääkkeelle, jota Suomessa oltiin käytetty vuosikymmeniä (myös sydänongelmia).

Useasti tällaisten lääkkeiden aiheuttamat kuolemantapaukset eivät ole tilastollisesti kovin merkityksellisiä, verrattuna vaikkapa alkoholijuomien aiheuttamiin kuolemien määrään. Kuintekin on olemassa aina mahdollisuus, että monet ovat kuolleet, mutta heidän sydänongelmansa on laitettu vaikkapa iän tms. piikkiin. Lääkeyrityksille imago on sen verta tärkeä, että pienikin negatiivista julkisuutta aiheuttava asia voi johtaa lääkkeen hyllytykseen. Tosin Vioxx jupakka maksoi aika helvetin paljon…

Jännimpiä uusimpia tapauksia ovat ainakin finasteridi, joka on tyypin 2 5-alfa reduktaasin estäjä. Tuo reduktaasi on siis entsyymi, joka mm. muuttaa testosteronia toiseen hieman testosteronia muistuttavaan mieshormooniin dihydrotestosteroniin. Finasteridia käytetään hoitamaan mm. eturauhasen liikakasvua ja tähän se patentoitiin vuonna 1992, sekä myös miestyyppiseen kaljuuntumiseen, johonka Merckin patentti on edelleen voimassa vuoteen 2013 asti (Propecia®).

Nyt ruotsin lääkeviranomainen selvittää seuraavien vuosien aikana, aiheuttaako tämä noin 15 vuotta markkinoilla ollut lääke mahdollisesti pysyviä sukupuoleen liittyviä muutoksia. Hormonijärjestelmät ovat monimutkaisia ja toisiinsa linkittyneitä, yhden väheneminen saattaa merkitä joidenkin toisten, vaikkapa estrogenisukuisten lisääntymistä.

Toinen mielenkiintoinen tapaus on tupakan vieroitukseen käytettävä varenikliini (vuodesta 2006 asti EU:ssa nimellä Champix, valmistaja:Pfizer), josta olen muutaman henkilökohtaisesti kuullut kertoneen, että on aiheuttanut mielialan muutoksia. Nyt Yhdysvalloissa tutkitaan aiheuttaako kyseinen lääke mahdollisesti itsemurhakäytöstä.

Kannabiksesta ja syövästä.

Eräs Cannabis sativan komponentti, kannabidioli, näyttäisi olevan kykenevä estämään aivokasvaimien ja rintasyövän metastaasia.

http://www.cbcrp.org/research/PageGrant.asp?grant_id=4903